Yhdistyy ERP- ja MES-järjestelmiin kuten

APS ja hienokuormitus

Varaston riittävyys tuotannossa: riittävätkö materiaalit?

Tunnista ensimmäinen materiaalipula ennen tuotannon pysähtymistä. Laske varaston riittävyys tuleville töille ja kytke saatavuus SkyPlannerin aikatauluun.

Jussi Mäntylä Tuotannonsuunnittelun asiantuntija, SkyPlanner Päivitetty 27. lokakuuta 2026 9 min lukuaika
Held components behind a closed barrier and a small usable stock feeding assembly illustrate inventory coverage.
Tässä artikkelissa
  1. Mitä varaston riittävyys tarkoittaa tuotannossa?
  2. Riittävyys ei ole sama asia kuin varaston kiertonopeus tai DIO
  3. Aloita varastosta, jota tuotanto voi todella käyttää
  4. Laske riittävyys eteenpäin tulevien töiden perusteella
  5. Esimerkki: keskimäärin seitsemän päivän varasto, mutta materiaalipula jo torstaina
  6. Laske täydennys mukaan vasta, kun se on käytettävissä
  7. Kuinka pitkäksi ajaksi varaston pitäisi riittää?
  8. Valitse toimenpide, joka turvaa tuotannon ja toimitukset
  9. Laadi SkyPlannerilla toteuttamiskelpoinen aikataulu materiaalien saatavuuden pohjalta
  10. Mitä tämä muutti Eskomaticilla?
  11. Katso, mitä materiaalin viivästyminen muuttaisi tehtaallasi

Etusivu » Resurssit » Varaston riittävyys tuotannossa: riittävätkö materiaalit?

Arvioitu lukuaika: 10 minuuttia

Varastoraportin mukaan komponentteja riittää seitsemäksi työpäiväksi. Seuraavan toimituksen on määrä saapua perjantaina. Silti torstain tuotantotilausta ei voida aloittaa, koska tarvittavaa määrää ei ole saatavilla.

Tässä ei ole ristiriitaa: seitsemän päivän riittävyys keskimääräisellä kulutuksella ei tarkoita, että varasto kattaisi tehtaan todelliset tilaukset. Suuri valmistuserä, laadunvarmistuksen vuoksi käyttökiellossa oleva materiaali tai muihin töihin jo varattu varasto voi muuttaa tilannetta.

Varaston riittävyyden laskenta auttaa havaitsemaan tämän vajeen ennen kuin tuotanto pysähtyy. Tuotannossa kannattaa kysyä täsmällisesti: mikä on ensimmäinen tuleva materiaalitarve, jota emme enää pysty kattamaan, ja saadaanko täydennys käyttöön ennen sitä? SkyPlanner APS yhdistää materiaalien saatavuuden tuotantoaikatauluun, joten voit ottaa toimenpiteissä huomioon varastotilanteen lisäksi konekapasiteetin ja luvatut toimitusajat.

Mitä varaston riittävyys tarkoittaa tuotannossa?

Varaston riittävyys kertoo, kuinka pitkäksi aikaa tietty varastomäärä kattaa tarpeen. Se ilmaistaan usein päivinä tai viikkoina. Valmistavassa teollisuudessa tarve voi tarkoittaa tulevien tuotantotöiden vaatimia komponentteja tai raaka-aineita eikä asiakkaille myytäviä valmiita tuotteita.

Luvun laskentaperusteiden on oltava selkeät. Yhden komponentin riittävyys yhdessä tehtaassa on eri asia kuin koko yrityksen varastoa kuvaava mittari. Myös pelkästään käytettävissä olevasta varastosta laskettu riittävyys eroaa laskelmasta, jossa huomioidaan odotetut saapumiset.

Kun kulutus on tasaista, saat nopean arvion seuraavalla kaavalla:

Varaston riittävyys = käytettävissä oleva varastomäärä ÷ päivittäinen kulutusmäärä

Käytä samoja yksiköitä ja samaa aikaperustetta. Jos käytettävissä on 420 komponenttia ja keskimääräinen kulutus on 60 komponenttia työpäivässä, arvio on seitsemän työpäivää. Älä vertaa sitä suoraan toimittajan kalenteripäivinä ilmoittamaan toimitusaikaan, vaan sovita laskelmien kalenterit ensin yhteen.

Tämä arvio auttaa löytämään materiaalit, joiden tilannetta on syytä tarkastella tarkemmin. Jos kulutus vaihtelee tilauksittain, laske riittävyys sen sijaan eteenpäin päivättyjen materiaalitarpeiden perusteella. Suurissa erissä kulutettava komponentti ei poistu varastosta tasaisella päivävauhdilla, vaikka keskiarvo antaisi niin ymmärtää.

Riittävyys ei ole sama asia kuin varaston kiertonopeus tai DIO

Varaston kiertonopeus ja varastointiaika päivinä eli DIO kuvaavat varaston liikettä tai varastossaoloaikaa tietyn ajanjakson taloustietojen perusteella. Ne auttavat arvioimaan varastonhallintaa, mutta eivät kerro suunnittelijalle, onko tiettyä komponenttia saatavilla torstain työhön.

Tätä päätöstä varten tarvitset saman nimikkeen määrät ja päivämäärät, jolloin niitä tarvitaan. Älä jaa komponenttimäärää myytyjen tuotteiden hankintamenolla äläkä oleta, että menneeseen kulutukseen perustuva varastointiaika päivinä osoittaisi materiaalien riittävän tuleviin töihin.

Aloita varastosta, jota tuotanto voi todella käyttää

Täsmäytä alkusaldo ennen riittävyyden laskemista. Fyysisessä varastossa voi olla materiaalia, jota ei voi käyttää tarkasteltaviin töihin.

Erota toisistaan neljä asiaa:

  • Fyysinen varasto: kyseiseen varastopaikkaan kirjattu fyysinen määrä.
  • Materiaali, jota ei voi käyttää: laadunvarmistuksen vuoksi käyttökiellossa oleva, vaurioitunut tai vanhentunut materiaali tai materiaali, jonka ominaisuudet eivät sovellu työhön.
  • Varattu varasto: muihin töihin kohdistettu materiaali, jonka varaukset on huomioitava laskelmassa.
  • Odotetut saapumiset: määrät, jotka voivat tulla käytettäviksi myöhemmin mutta eivät vielä ole varastossa.

Tärkeintä on varmistaa, että alkusaldo ja tarveluettelo ovat keskenään johdonmukaiset. Jos varaus on jo vähennetty alkusaldosta, älä vähennä samaa tarvetta myöhemmin uudelleen. Jos taas aloitat käytettävissä olevasta varastosta ennen varausten vähentämistä, sisällytä laskelmaan avoimet tarpeet, jotka kuluttavat sitä.

Jos järjestelmä esimerkiksi ilmoittaa ”vapaan varaston”, tarkista, mitä luvusta on jo vähennetty. Jos vähennät kaikki avoimet tilaukset saldosta, josta ne on jo poistettu, laskelmaan syntyy olematon materiaalivaje.

Erota myös varmuusvarastoa koskeva varoitus varsinaisesta materiaalipulasta. Suojatun puskuritason alittuminen voi vaatia toimia jo ennen kuin yhdenkään työn materiaalit jäävät vajaiksi. Kerro, mihin rajaan riittävyyslukusi perustuu: puskuritason saavuttamiseen vai siihen, ettei jotakin tarvetta enää pystytä kattamaan.

Laske riittävyys eteenpäin tulevien töiden perusteella

Kun materiaalin kulutus vaihtelee tuotantotarpeen mukaan, käy tarpeet läpi aikajärjestyksessä. Aloita täsmäytetystä käytettävissä olevasta saldosta. Vähennä kukin laskelmaan sisältyvä tarve ajankohtana, jolloin materiaalia tarvitaan, ja lisää saapuva erä vasta silloin, kun sen odotetaan olevan käytettävissä.

Laske kunkin ajankohdan ennustettu saldo näin:

Ennustettu saldo = alussa käytettävissä oleva varasto + kyseiseen ajankohtaan mennessä käyttöön saatavat saapuvat erät − laskelmaan sisältyvät tarpeet, joiden tarveajankohta on viimeistään silloin

Etsi ensimmäinen tarve, jota käytettävissä oleva määrä ei kata kokonaan. Tämä ajankohta on ratkaiseva materiaalipulan ehkäisemisessä, vaikka myöhemmin saapuva erä saisi viikon lopun saldon näyttämään hyvältä.

Käytä päivämäärää, jolloin materiaalia tarvitaan, älä automaattisesti valmiin tilauksen lähetyspäivää. Tiistain koneistukseen tarvittava ostoaihio ei voi odottaa perjantaihin, jolloin kokoonpano lähetetään asiakkaalle.

Esimerkki: keskimäärin seitsemän päivän varasto, mutta materiaalipula jo torstaina

Kuvitellaan, että valmistaja tarkistaa yhden ostokomponentin tilanteen maanantaiaamuna. Varastossa on fyysisesti 600 kappaletta. Niistä 100 on käyttökiellossa laadunvarmistuksen vuoksi ja 80 on varattu muihin, tämän esimerkin ulkopuolisiin töihin. Alla oleviin töihin on siis aluksi käytettävissä 420 kappaletta.

Laskelmaan sisältyvät työt tarvitsevat 120 kappaletta maanantaina, 180 tiistaina ja 160 torstaina. Näitä tarpeita ei ole vielä vähennetty 420 kappaleen alkusaldosta. Ostotilaukselta odotetaan saapuvaksi 200 kappaleen erää, jonka arvioidaan olevan käytettävissä perjantaiaamuna.

Suunnitelman ajankohtaTarve tai käyttöön saatava eräEnnustettu saldo
Maanantain alkutilanneAlussa käytettävissä oleva varasto420 kappaletta
Maanantain työTarve 120 kappaletta300 kappaletta
Tiistain työTarve 180 kappaletta120 kappaletta
Torstain työTarve 160 kappalettaVajetta 40 kappaletta
Perjantaina saapuva erä200 kappaletta tulee käytettäväksi160 kappaletta kaikkien lueteltujen tarpeiden kattamisen jälkeen

Viimeaikaisella keskimääräisellä kulutuksella, 60 kappaletta työpäivässä, alkuvarasto näyttää riittävän seitsemäksi työpäiväksi. Todelliset työt paljastavat kuitenkin kiireellisemmän ongelman: torstain tarpeesta puuttuu 40 kappaletta. Perjantaina saapuva erä ei kata sitä ajoissa.

Viimeinen rivi on suunnittelua varten tehty ennuste, eikä se tarkoita, että tuotanto voisi ottaa varastosta materiaalia saldon mennessä negatiiviseksi. Laskelmassa oletetaan, että kattamatta jäänyt torstain tarve on edelleen täytettävä. Kun työ siirtyy, sen mukana on siirrettävä myös todellinen materiaalitarpeen ajankohta ja valmistumispäivä.

Ostolle voidaan nyt antaa täsmällinen viesti: hankkikaa vähintään puuttuvat 40 käyttökelpoista kappaletta ennen torstain työvaihetta, jossa ne tarvitaan, tai sopikaa tuotantosuunnitelman muuttamisesta. ”Varastoa on seitsemäksi päiväksi” ei kertoisi tilanteen kiireellisyydestä.

Laske täydennys mukaan vasta, kun se on käytettävissä

Ostotilaus voi kattaa tulevan tarpeen määrällisesti mutta saapua silti liian myöhään. Tarkista, tarkoittaako arvioitu päivämäärä saapumista tehtaan portille, vastaanoton valmistumista vai materiaalin vapauttamista tuotannon käyttöön. Vastaanotto, tarkastus ja sisäiset siirrot voivat viedä aikaa näiden vaiheiden välillä.

Kriittisen työn kohdalla päiväkohtainen tarkastelu voi olla liian epätarkka. Torstai-illaksi odotettu toimitus ei auta torstaiaamun työvaihetta. Käytä tarkempaa ajoitusta silloin, kun ero vaikuttaa päätökseen.

Pidä selkeästi erillään kaksi näkymää: mihin nykyinen käyttökelpoinen varasto yksin riittää ja mitkä suunnitelman tarpeet saadaan katettua, kun mukaan otetaan luotettavina pidetyt tulevat saapumiset. Näin näet sekä riippuvuuden täydennyksistä että viivästyksen seuraukset.

Jos materiaali riittää kaikkiin tarkastelujakson tarpeisiin, raportoi ”materiaali riittää suunnitteluhorisontin loppuun asti”. Se ei tarkoita, että varasto riittäisi loputtomasti. Jos kulutusta ei ole odotettavissa, nollalla jakaminenkaan ei anna mielekästä perustetta täydennyspäätökselle.

Kuinka pitkäksi ajaksi varaston pitäisi riittää?

Kaikille tuotannon materiaaleille ei ole yhtä yhteistä tavoitetta. Sopiva varautumistaso riippuu täydennysajasta, vaihtelusta, materiaalin kriittisyydestä ja säilyvyydestä sekä puutteen seurauksista.

Tarkista ensin, riittääkö käyttökelpoinen materiaali tarpeisiin siihen asti, kunnes seuraava luotettavaksi arvioitu täydennys on käytettävissä, ja jääkö samalla varastopolitiikan edellyttämä puskuri. Edullinen komponentti, jonka puute voi pysäyttää koko kokoonpanon, voi ansaita enemmän huomiota kuin paljon kalliimpi mutta helposti korvattava nimike.

Älä osta kaikkia nimikkeitä lisää vain parantaaksesi varaston riittävyyden tunnuslukua. Selvitä, johtuuko havaittu riski todellisesta materiaalivajeesta, virheellisestä varastosaldosta, vanhentuneista tarvetiedoista vai epärealistisesta saapumispäivästä.

Valitse toimenpide, joka turvaa tuotannon ja toimitukset

Kun tiedät ensimmäisen tarpeen, johon materiaali ei riitä, päätä, millä muutoksella se saadaan katettua. Esimerkissä aikaisempi osatoimitus voisi kattaa 40 kappaleen vajeen. Muissa tilanteissa ratkaisu voi olla hyväksytty korvaava materiaali, eräkoon muuttaminen tai töiden järjestyksen vaihtaminen.

Jokainen vaihtoehto vaikuttaa tuotantoon. Korvaava materiaali tarvitsee asianmukaisen teknisen hyväksynnän. Pienempi erä voi lisätä asetustyötä. Toisen tilauksen aikaistaminen voi pitää koneen käynnissä, mutta samalla viivästyttää sen asiakkaan toimitusta, jonka materiaalin käsittelyyn kyseinen aika oli alun perin varattu.

Siksi varaston riittävyyden tarkastelun pitää johtaa hienokuormitukseen, ei päättyä ostotoimenpiteeseen. Vaikka toimittaja toimittaisi puuttuvat kappaleet nopeutetusti, koneelle varattu aika voi olla jo menetetty, eivätkä myöhemmät työvaiheet ehkä enää ehdi valmistua ennen lähetystä.

Tarkista molemmat asiat yhdessä: onko materiaali ajoissa käytettävissä, ja saadaanko jäljellä olevat työt vielä valmiiksi määräajassa? Näin estät sen, että pelkän varaston kannalta järkevä päätös aiheuttaa huomaamatta uuden toimitusongelman.

Laadi SkyPlannerilla toteuttamiskelpoinen aikataulu materiaalien saatavuuden pohjalta

SkyPlanner APS huomioi materiaalit ja ostojen saapumiset samassa hienokuormituslaskennassa työpisteiden, työvuorojen, prioriteettien ja työvaiheiden välisten riippuvuuksien kanssa. Kun materiaalit huomioiva hienokuormitus on otettu käyttöön Huomioi materiaalit -säännöllä, SkyPlanner tarkistaa työlle määritettyjen materiaalien saatavuuden ajoittaessaan niitä käyttäviä töitä.

Hyötynä on, ettei materiaalipäätös jää erillisen varastolistan varaan. SkyPlannerin hienokuormituksesta vastaava tekoäly Arcturus laskee tuotannon aikataulun järjestelmään ylläpidettyjen saatavuustietojen ja määritetyn kapasiteetin perusteella. Gantt-aikajana näyttää laskennan tuloksena syntyvän työjärjestyksen ja auttaa näkemään vaikutukset toimituksiin ilman, että jokaisen koneen työjonoa täytyy rakentaa käsin uudelleen.

Ostojen toimituspäivillä on suunnitelmassa käytännön merkitys. SkyPlanner tulkitsee ostotilaukselle kirjatun toimituspäivän ajankohdaksi, jolloin materiaalin odotetaan olevan käytettävissä. Kun materiaali saapuu ja ostotilaus vahvistetaan Toimitettu-tilaan, varastosaldo päivittyy. Näin odotetut saapumiset ja jo vastaanotettu varasto pysyvät erillään.

Palataan torstain materiaalipuutteeseen. Kun toimituksen odotetaan saapuvan perjantaina, pidä tämä saapumistieto ajan tasalla järjestelmässä ja laske aikataulu uudelleen. Tarkista, mihin puutteesta kärsivä työ ja sitä seuraavat työvaiheet nyt mahtuvat muiden tilausten rinnalle. Jos osto varmistaa aikaisemman toimituksen, arvioi aikataulu päivitetyn saatavuustiedon perusteella sen sijaan, että olettaisit alkuperäisen toimituslupauksen toteutuvan automaattisesti.

Sinä asetat prioriteetit, ja Arcturus hoitaa hienokuormituslaskennan. Näin tuotannonsuunnittelulla ja ostolla on yhteinen pohja toimenpiteen valintaan, ja varastolistojen sekä erillisten konesuunnitelmien yhteensovittamiseen kuluu vähemmän aikaa.

Mitä tämä muutti Eskomaticilla?

Alihankintakoneistaja Eskomaticin aiemmassa tuotannonohjausympäristössä työjonot laadittiin pitkälti käsin, ja materiaalien saatavuuteen oli rajallinen näkyvyys. Materiaalipuute saattoi paljastua liian lähellä työn suunniteltua aloitusta, jolloin reagointivaraa oli enää vähän.

SkyPlannerin käyttöönoton myötä visuaalinen Gantt-työjono, automaattinen hienokuormitus ja parempi näkyvyys materiaalipuutteisiin selkeyttivät päivittäistä suunnittelua. Eskomatic kertoo, että materiaalipuutteista johtuvat tuotannon pysähdykset ovat vähentyneet ja toimituspäivät pystytään määrittämään aiempaa tarkemmin.

Kokemus osoittaa, miksi materiaalit kannattaa yhdistää tuotantosuunnitelmaan: suunnittelijat voivat reagoida siihen, miten materiaalipuute vaikuttaa töihin ja asiakkaille annettuihin lupauksiin, sen sijaan että puute havaittaisiin vasta koneella.

Katso, mitä materiaalin viivästyminen muuttaisi tehtaallasi

SkyPlanner integroituu mihin tahansa ERP- tai MES-järjestelmään avoimen REST API -rajapintansa kautta. Voit yhdistää nykyiset tilaus- ja materiaalitietosi todellisen kapasiteetin huomioivaan hienokuormitukseen sen sijaan, että ylläpitäisit erillisiä, käsin yhteensovitettavia työjonoja.

Saat SkyPlanner-esittelystä konkreettisemman, kun otat mukaan yhden tärkeän komponentin, sitä käyttävät työt ja tuoreen esimerkin täydennyksen viivästymisestä. Pyydä näyttämään, miten järjestelmässä ajan tasalla pidetty saapumispäivä vaikuttaa yhteiseen aikatauluun ja toimituspäiviin. Näin voit arvioida käytännön hyötyä pelkkää varaston riittävyyden tunnuslukua laajemmin.

Varaa SkyPlanner-esittely, jossa tarkastellaan tuotantosi tilannetta, tai kokeile SkyPlanneria demotiedoilla, jos haluat ensin tutustua hienokuormituksen työnkulkuun.

Jussi Mäntylä

Tuotannonsuunnittelun asiantuntija, SkyPlanner

Rakenna selkeämpi tuotantoaikataulu SkyPlannerilla

Yhdistä datasi, käy ensimmäinen suunnitelma läpi ja pidä suunnittelijat ohjaksissa jokaisessa käyttöön otettavassa aikataulussa.