Keskimääräinen korjausaika: laske MTTR ja lyhennä seisokkeja

Etusivu » Resurssit » Keskimääräinen korjausaika: laske MTTR ja lyhennä seisokkeja

Arvioitu lukuaika: 11 minuuttia

Keskimääräinen korjausaika (MTTR) tarkoittaa määritellyn korjaus- tai palautusprosessin keskimääräistä kestoa laitteen vikaantumisen jälkeen. Se lasketaan kokoamalla joukko vertailukelpoisia, päättyneitä tapahtumia, laskemalla niiden kestot yhteen ja jakamalla summa tapahtumien määrällä:

MTTR = korjauksiin tai toimintakunnon palauttamiseen kulunut kokonaisaika ÷ päättyneiden tapahtumien määrä

Ajan määrittely on yhtä tärkeää kuin itse jakolasku. Osan vaihtaminen voi kestää 40 minuuttia, vaikka kone olisi poissa käytöstä kolme tuntia. Hyödyllinen raportti tuo tämän eron esiin. Näin kunnossapito voi kehittää oikeaa osaa prosessista ja tuotanto suunnitella työt todellisuudessa käytettävissä olevan kapasiteetin mukaan.

MTTR auttaa ymmärtämään aiempia vikaantumisia. Se ei kerro, milloin parhaillaan korjattava vika saadaan korjattua. Arvion koneen paluusta käyttöön on perustuttava kunnossapidon ajantasaiseen tilannearvioon, ja sen muutokset on vietävä tuotantoaikatauluun. SkyPlanner tuo päivitetyn tiedon koneen käytettävyydestä yhteiseen aikatauluun. Näin näet vaikutukset asiakastilauksiin ilman, että joudut rakentamaan kaikki koneeseen kytkeytyvät työjonot uudelleen käsin.

Määrittele ensin, mitä aikaväliä MTTR mittaa

MTTR-lyhennettä käytetään keskimääräisestä korjausajasta, toipumisajasta ja toimintakunnon palautumisajasta, mutta nämä nimitykset eivät automaattisesti tarkoita samaa aikaväliä. IEC:n käyttövarmuussanastossa MTTR tarkoittaa keskimääräistä toimintakunnon palautumisaikaa. Pelkkää aktiivista korjaustyötä mittaava raportti vastaa rajatumpaan kysymykseen kuin raportti, joka sisältää myös kunnossapitäjän tai varaosan odottamisen.

Tämän oppaan tuotantoraporttiesimerkissä MTTR mittaa aikaa laitteen vikaantumisesta siihen, kun sen valmius tuotantokäyttöön on varmistettu. Aikaan sisältyvät reagointiviiveet, vianmääritys, odotus, korjaus, testaus ja mahdollinen vaadittu käyttöönottohyväksyntä ennen kuin kone on jälleen käytettävissä. Aktiivinen korjausaika kirjataan erikseen.

Kirjaa tämä laskentasääntö raportin alkuun ja määrittele samalla, mitä laitetta tai laitekokonaisuutta raportti koskee ja mikä on raportointijakso. Jos yrityksesi, sopimus tai raportointistandardi määrittelee toisen aikavälin, käytä sitä ja merkitse määritelmä selvästi näkyviin. Älä vertaa sen mukaista lukua tämän esimerkin lukuun ennen kuin rajaukset vastaavat toisiaan.

Kolmen tunnin seisokissa aktiivista korjaustyötä voi olla paljon vähemmän

Kuvitellaan, että työstökeskus vikaantuu kello 08:00 ja hyväksytään takaisin tuotantokäyttöön kello 11:00. Tapahtuman kirjauksessa erotellaan seuraavat vaiheet:

Vaihe	Aikaväli	Kesto
Kunnossapidon reagoinnin odotus	08:00–08:30	30 minuuttia
Vianmääritys	08:30–08:50	20 minuuttia
Tarvittavan osan odotus	08:50–09:50	60 minuuttia
Varsinainen korjaustyö	09:50–10:30	40 minuuttia
Toiminnan testaus	10:30–10:40	10 minuuttia
Tuotantokäyttöön hyväksymisen edellyttämät tarkastukset	10:40–11:00	20 minuuttia
Tuotantovalmiuden palauttamiseen kulunut kokonaisaika	08:00–11:00	180 minuuttia

Tässä esimerkissä erikseen mitattavaan aktiiviseen korjausaikaan sisältyvät vianmääritys, varsinainen korjaustyö ja toiminnan testaus: 20 + 40 + 10 = 70 minuuttia. Tuotantovalmiuden palauttamiseen kulunut kokonaisaika on 180 minuuttia. Kumpikaan luku ei ole väärä, vaan ne vastaavat eri kysymyksiin.

Erottelu kertoo, mihin toimet kannattaa kohdistaa. Osan 40 minuuttia kestävän vaihdon tehostaminen ei poista osan odottamiseen kulunutta tuntia. Vastaavasti varaosien parempi saatavuus ei helpota vaikeaa vianmääritystä.

Esimerkissä vaiheet seuraavat toisiaan. Todellisessa tilanteessa osa töistä voi tapahtua samanaikaisesti. Laske kulunut aika vain kerran: jos kaksi kunnossapitäjää työskentelee yhdessä 40 minuuttia, seisokin kestoksi ei tule 80 minuuttia. Henkilötyötunneista voi olla hyötyä kunnossapitokustannusten analysoinnissa, mutta ne eivät tarkoita samaa kuin koneen seisokin kesto.

Rajaa muut aikahäviöt tapahtuman ulkopuolelle

Tapahtuma päättyy, kun kone täyttää sovitut käyttöönpaluun ehdot, ei silloin, kun työmääräin myöhemmin suljetaan. Jos kone on käytettävissä kello 11:00 mutta seuraavan tilauksen materiaali saadaan vasta keskipäivällä, ylimääräinen tunti on materiaaliviive. Se ei pidennä tuotantovalmiuden palautumisaikaa.

Myöskään suunniteltu huolto, tavanomainen tuotevaihto tai käyttäjän odottaminen eivät automaattisesti ole korjaavaa kunnossapitoa. Kirjaa nämä aikahäviöt niille kuuluviin luokkiin sen sijaan, että sisällyttäisit jokaisen seisokkiminuutin MTTR-lukuun. Tämä raportti mittaa tuotantovalmiuden palauttamista määritellyn laitevian jälkeen, ei tehtaan kaikkea seisokkiaikaa.

Valitse vertailukelpoiset, päättyneet tapahtumat

Aloita yhdestä koneesta tai ryhmästä, jonka laitteet ja vikatyypit ovat aidosti vertailukelpoisia. Sekä pienen anturin vaihto että laaja peruskorjaus voivat kuulua laskentaan. Jos niistä kuitenkin lasketaan keskiarvo näyttämättä, millaisista tapahtumista se koostuu, ratkaistava ongelma voi jäädä piiloon.

Kuukausiraportissa yksi toimiva sääntö on ottaa mukaan tapahtumat, joissa tuotantovalmius palautui kuukauden aikana. Kunkin tapahtuman kesto lasketaan kokonaisuudessaan, vaikka se olisi alkanut edellisessä kuussa. Jakajana käytetään näiden päättyneiden tapahtumien määrää, ei kaikkia kuukauden aikana ilmoitettuja vikoja tai jokaista kunnossapidon työmääräinriviä.

Noudata samaa sääntöä joka kuukausi ja säilytä laskennan pohjana olevat kirjaukset. Huomioi erityisesti seuraavat asiat:

• Käytä yhdelle korjaamattomalle vialle yhtä tapahtumatunnistetta. Useat hälytykset, kunnossapitäjät tai työmääräimen tehtävät eivät välttämättä tarkoita useita erillisiä toimintakunnon palautuksia.
• Pidä keskeneräiset tapahtumat näkyvissä. Jos korjaus on kesken kuukauden lopussa, tuotantovalmiuden palautumisen lopullinen kesto ei ole vielä tiedossa. Näytä erikseen tapahtuman tähänastinen kesto ja tila. Älä käsittele sitä valmistuneena, nolla tuntia kestäneenä korjauksena.
• Tarkista aikaleimat. Hallinnollisten kirjausten ajankohdat eivät välttämättä vastaa vikaantumisen, reagoinnin tai tuotantovalmiuden palautumisen ajankohtia. Jos vikaantumishetki ei ole tiedossa, merkitse käytettävissä oleva vian havaitsemisajankohta selvästi sen sijaan, että keksisit aiemman ajankohdan.
• Kerro rajauksista selvästi. Selitä puuttuvat aikaleimat, perutut kirjaukset ja laskennan ulkopuolelle jätetyt tapahtumaluokat. Älä poista laskentaan kuuluvaa pitkää korjausta vain siksi, että se heikentää keskiarvoa.

Päättyneisiin tapahtumiin perustuva raportti voi näyttää poikkeuksellisen hyvältä, vaikka pitkä vikatilanne olisi edelleen kesken. Siksi keskiarvon rinnalla tarvitaan luettelo avoimista tapahtumista. Jos valitset sen sijaan tarkastelujakson aikana alkaneet vikaantumiset, seuraa tätä tapahtumajoukkoa tuotantovalmiuden palautumiseen asti ja kerro, miten keskeneräiset tapahtumat käsitellään. Älä vaihda menetelmästä toiseen ilmoittamatta siitä.

Esimerkki MTTR:n laskennasta

Kuvitellaan, että samalla koneella on raportointikuukauden aikana neljä tapahtumaa, joissa tuotantovalmius on palautunut. Jokaisen tapahtuman kesto lasketaan edellä määritellyn säännön mukaan. Aktiivinen korjausaika näytetään omassa sarakkeessaan eron havainnollistamiseksi. Sitä ei lisätä kokonaisaikaan.

Päättynyt tapahtuma	Aika vikaantumisesta tuotantovalmiuden palautumiseen	Aktiivinen korjausaika
A	90 minuuttia	60 minuuttia
B: esimerkki aikaväliltä 08:00–11:00	180 minuuttia	70 minuuttia
C	150 minuuttia	110 minuuttia
D	420 minuuttia	240 minuuttia
Yhteensä	840 minuuttia	480 minuuttia

Varsinainen MTTR lasketaan näin:

MTTR vikaantumisesta tuotantovalmiuden palautumiseen = 840 minuuttia ÷ 4 tapahtumaa = 210 minuuttia eli 3,5 tuntia.

Aktiivisen korjaustyön keskimääräinen kesto lasketaan erikseen:

480 minuuttia ÷ 4 tapahtumaa = 120 minuuttia eli 2 tuntia.

Jos raportissa lukisi ”MTTR: 2 tuntia” ilman täsmennystä, että kyse on vain aktiivisesta korjaustyöstä, luku aliarvioisi tässä esimerkissä tuotantovalmiuden palautumiseen kulunutta kokonaisaikaa. Myös 3,5 tunnin ilmoittaminen ilman määritelmää jättäisi lukijan arvaamaan, mitä aikaan on laskettu mukaan.

Muunna kestot samaan yksikköön ennen niiden laskemista yhteen. Yhdeksänkymmentä minuuttia on 1,5 tuntia, ei 0,90 tuntia. Jos yksikään rajauksen mukainen laite ei palautunut tuotantovalmiuteen tarkastelujaksolla, kyseiselle tapahtumajoukolle ei ole havaintoihin perustuvaa keskiarvoa. Ilmoita silloin tapahtumamääräksi nolla ja keskiarvon kohdalla, ettei tietoa ole saatavilla. Älä ilmoita MTTR-arvoksi nollaa minuuttia.

Laske ryhmätason tulos laskemalla mukaan otettujen tapahtumien kestot yhteen ja jakamalla summa tapahtumien kokonaismäärällä. Älä laske suoraan konekohtaisten keskiarvojen keskiarvoa, jos korjausten määrät vaihtelevat koneittain. Säilytä myös kone- ja vikatyyppikohtaiset erittelyt, jotta yhteinen luku ei peitä vakavaa yksittäisen koneen tai vikatyypin ongelmaa.

Millainen on hyvä MTTR?

Hyvä tulos kertoo, että tuotantovalmiuden palauttaminen on parantunut olennaisilta osin ja johdonmukaisesti mitattuna ilman, että vaaditusta lopputuloksesta on tingitty. Yhtä kaikille tuotantolaitteille ja vikatyypeille sopivaa tuntimääräistä tavoitetta ei ole.

Vertaa koneen tulosta sen omaan lähtötasoon vastaavissa olosuhteissa. Ennen kuin tulkitset pienemmän keskiarvon korjaustoiminnan paranemiseksi, tarkista, ovatko vikojen jakauma, vuorojen henkilöstökattavuus, kunnossapitomenetelmä tai raportointikäytäntö muuttuneet. Kuukausi, johon osuu useita yksinkertaisia vikoja, voi näyttää paremmalta kuin kuukausi, johon osuu yksi monimutkainen vika, vaikka tiimi suoriutuisi yhtä hyvin.

Tarkastele keskiarvon rinnalla tapahtumamäärää, menetettyä kokonaisaikaa, yksittäisten tapahtumien kestoja ja viivettä aiheuttavia vaiheita. Neljän tapahtuman esimerkissä kokonaiskestot ovat suuruusjärjestyksessä 90, 150, 180 ja 420 minuuttia. Mediaani on 165 minuuttia, kun taas keskiarvo on 210 minuuttia. Pisin tapahtuma on syytä tutkia, ei poistaa aineistosta lukujen yhdenmukaistamiseksi.

MTTR ei myöskään yksin kerro, kuinka usein kone vikaantuu. Keskimääräinen vikaantumisväli eli MTBF kuvaa korjattavan laitteen käyntiaikaa vikaantumista kohden. Usein toistuvat lyhyet viat ja harvinaiset pitkät viat edellyttävät erilaisia kehittämistoimia, vaikka niiden aiheuttama kokonaisaikahäviö sattuisi olemaan sama.

Tärkeintä on muistaa, että 3,5 tuntia ei ole seuraavan korjauksen määräaika. Nykyinen vika voi vaatia eri varaosan, asiantuntijan tai varmennuksen. Käytä vertailukelpoista historiatietoa keskustelun pohjana ja pyydä sitten kunnossapidolta ajantasainen arvio sekä tieto siitä, milloin arvio tarkistetaan seuraavan kerran.

Lyhennä viiveitä, jotka todella estävät tuotannon jatkamisen

Erittele pitkät tapahtumat vaiheisiin ennen toimenpiteen valintaa. Paras parannus ei välttämättä ole varsinaisen korjaustyön nopeuttaminen, vaan sen aloittamista viivästyttävän odotuksen poistaminen.

Jos reagointi on hidasta, selvitä, miten tieto viasta tavoittaa vastuuhenkilön ja miten vastuu siirtyy vuoronvaihdossa. Koneen tunniste, havaitut oireet ja selkeä käytäntö asian viemiseksi tarvittaessa eteenpäin antavat kunnossapidolle paremman lähtökohdan kuin epämääräinen ilmoitus tuotannon pysähtymisestä.

Jos vianetsintään kuluu eniten aikaa, helpota tarvittavien laitetietojen, vikahistorian ja asiantuntijaosaamisen saatavuutta. Käy toistuvat viat läpi kunnossapidon ja teknisten asiantuntijoiden kanssa. Koneen toistuva kuittaaminen voi lyhentää yksittäisiä kirjattuja pysähdyksiä poistamatta niiden syytä.

Jos varaosien odottaminen vie eniten aikaa, selvitä, mitä osaa tarvittiin, miten se tunnistettiin ja miksi sitä ei ollut saatavilla. Kriittisten varaosien saatavuuden tai tunnistamisen kohdennettu parannus voi olla hyödyllisempi kuin kaiken varastointi. Kolmen tunnin esimerkissä varaosien 60 minuutin odotus on selvä selvityskohde, mutta se ei vielä osoita minkään tietyn varastointikäytännön olevan perusteltu.

Jos varsinainen korjaustyö vie pisimpään, tarkista valmistelut, pääsy korjauskohteeseen, työkalut, ohjeet ja tehtävän vaatima osaaminen. Jos testaus tai tuotantokäyttöön vapauttaminen on pullonkaula, sovi, miten varmistetaan tarvittavien henkilöiden saatavuus ja valmius tehdä tarvittavat tarkastukset. Tavoitteena on paremmin valmisteltu paluu käyttöön, ei varmennusten ohittaminen, jotta ajanotto voitaisiin lopettaa aiemmin.

Nimeä valitulle toimenpiteelle vastuuhenkilö ja seuraa myöhempiä vertailukelpoisia tapahtumia. Pidä näkyvissä sekä yksittäisen vaiheen kesto että koko aika tuotantovalmiuden palautumiseen. Korjausvaiheen lyhenemisen hyöty tuotannolle jää vähäiseksi, jos sama aika kuluu vain toiseen odotukseen tai jos keskeneräinen työ aiheuttaa pian uuden keskeytyksen.

Pidä tuotantosuunnitelma ajan tasalla korjausarvion muuttuessa

Tulevien vikojen jälkeisen palautumisen parantaminen on yksi tehtävä. Nykyisistä asiakaslupauksista huolehtiminen on toinen. Tuotanto ei voi odottaa kuukauden lopun keskiarvoa päättääkseen, mitä seuraavaksi valmistetaan.

Kuvitellaan, että kunnossapito arvioi aluksi työstökeskuksen palaavan käyttöön kello 11:00. Myöhempi arvio siirtää paluun kello 14:00:aan. Historiallinen MTTR ei ole muuttunut, mutta odottavien tilausten käytettävissä oleva kapasiteetti on. Yksi tilaus vaatii vielä tarkastuksen koneistuksen jälkeen, ja vaihtoehtoisella työstökeskuksella on jo toisen asiakkaan töitä.

SkyPlanner APS vie tämän kapasiteettimuutoksen osaksi yhtenäistä tuotantoaikataulua. Kirjaa kunnossapidon arvioima käyttökatko työpisteen poikkeukseksi. Kun arvioitu käyttöönpaluu muuttuu, päivitä aikaväli ja laske aikataulu uudelleen. SkyPlannerin ajoitustekoäly Arcturus ajoittaa muutoksen vaikutuspiirissä olevat ajoituskelpoiset työvaiheet kirjatun kapasiteetin mukaan. Se huomioi määrittämäsi resurssit, työvaiheiden riippuvuudet, prioriteetit ja lukitukset. Gantt-kaavio näyttää tuloksena syntyvän työjärjestyksen.

Jos kone palaa käyttöön kello 14:00, tarkista, jääkö odottavien koneistustöiden jälkeen riittävästi aikaa tarkastukseen ja toimitukseen. Jos työvaihe voidaan siirtää toiselle soveltuvalle resurssille, tarkista myös sen aiemmat sitoumukset. Jo aloitetun työn jatkamisesta on päätettävä erikseen. Odottavien töiden jonon uudelleenlaskenta ei korvaa keskeytyneen työn tilan varmistamista.

Hyötynä on vähemmän toisistaan riippuvien työjonojen käsin muokkaamista ja selkeämpi pohja toimituksia koskeville päätöksille. Kunnossapito vastaa ajantasaisesta arviosta siitä, milloin tuotantovalmius palautuu. Sinä päätät tuotannon prioriteeteista. Arcturus laskee toisiinsa kytkeytyvien töiden ajoituksen, eikä sinun tarvitse korjata jokaisen koneen työlistaa erikseen.

Siksi SkyPlanner kannattaa valita korjaustoiminnan kehittämisen rinnalle: päivitetty oletus laitteen käytettävyydestä välittyy niihin tilauksiin ja myöhempiin työvaiheisiin, joihin se vaikuttaa. Jos epävarmuutta jää, sovi, milloin oletus tarkistetaan uudelleen, ja päivitä aikataulua tiedon tarkentuessa.

Näe yhden pitkittyneen konerikon vaikutus toimituksiin

Hyödyllinen MTTR-raportti kertoo, mitä mitattiin, mistä tapahtumista keskiarvo muodostui ja mistä parantaminen kannattaa aloittaa. Hyödyllinen tuotantosuunnitelma kertoo, mitä tehdä meneillään olevan korjauksen aikana. Kun yhdistät nämä päätökset, kunnossapidon huolellinen analyysi ei jää irralliseksi kuukausiluvuksi.

SkyPlanner integroituu mihin tahansa ERP- tai MES-järjestelmään avoimen REST API -rajapintansa kautta. Näin yhtenäinen tuotannon ajoitus voi hyödyntää nykyisiä tilaus- ja tuotantotietojasi.

Varaa SkyPlanner-esittely ja ota mukaan tiedot yhdestä äskettäisestä konerikosta, sen päivitetystä käyttöönpaluuarviosta sekä kyseisen resurssin kautta kulkevista asiakastilauksista. Pyydä näyttämään, mitkä odottavat työvaiheet siirtyvät, mitä myöhemmissä vaiheissa tapahtuu ja mitkä toimituslupaukset vaativat huomiota. Jos haluat ensin tutustua itse, kokeile SkyPlanneria demodatalla ja katso, miten kapasiteetin muutos muokkaa aikataulua.